Soita meille

Tietoa jalometalleista

Jalometalleihin kuuluvat kulta, hopea, platina ja palladium. Jos tuotteestasi löytyy virallinen leima, se on helppo ja turvallinen myydä ja ostaa. Mikäli leimaa ei löydy, on syytä vahvasti epäillä tuotteen aitoutta.

Kultasormusten merkinnät ja muiden jalometallien leimat sijaitsevat sormuksissa sisäpinnalla. Korvakoruissa, kaula- ja ranneketjuissa merkintä on lukon läheisyydessä ja usein myös itse lukossa. Kellossa leimaus tai muu merkintä voi olla myös takakannen sisällä. Pitoisuusleimalla osoitetaan tuotteen jalometallipitoisuus massan tuhannesosana.

Kulta ja kullan hinta

Yleisin Suomessa myyty kulta on pitoisuudeltaan 14 karaattia. Leima 585 tarkoittaa, että kultapitoisuus on vähintään 58,5 % kokonaispainosta. Samaa sääntöä voi soveltaa kaikkiin leimattuihin tuotteisiin. Seosaineina käytetään hopeaa, kuparia ja palladiumia. Kelta- ja valkokulta on samaa kultaa, mutta ne on sävytetty eri metalliseoksilla. Suomessa myytävä kulta on yleensä sävytetty hieman punertavammaksi kuin muualla maailmassa. Karaatit voi muuntaa prosenteiksi jakolaskulla: 18 k /24 k = 0,75 x 100 = 75 %. Katso kullan hinta tältä sivulta.

Platina

Platinan erottaa painosta ja tummanharmaasta väristä. Yleisin käytetty pitoisuus on 950. Platinakorut ovat melko harvinaisia. Korkean sulamispisteen takia niiden valmistus on myös tavallista vaikeampaa. Katso platinan hinta tältä sivulta.

Palladium

Uusi harmaa korumetalli on saanut leimausoikeudet vasta vähän aikaa sitten, ja niitä liikkuu markkinoilla vielä hyvin vähän. Palladium on keskihintainen metalli ja maksaa noin puolet kullan hinnasta. Katso palladiumin hinta tältä sivulta.

Hopea ja hopean arvo

Yleisin myytävä hopea on pitoisuudeltaan 92,5 %, eli leimana on 925. Pitoisuudesta käytetään myös nimitystä sterling-hopea. Vanhemmat hopeatuotteet ja ruokailuvälineet ovat usein pitoisuudeltaan 830 tai 813 ja niissä hopean arvo on pienempi. Kolikoissa ja mitaleissa on myös pitoisuuksia 999, 900, 500 ja 350. Uudet hopeatuotteet eivät välttämättä enää tummu vanhojen korujen tapaan uusien silikonipitoisten seosten ansiosta. Veitsissä ja ottimissa terä voi olla terästä ja ontto kahva täytetty hartsilla. Katso hopean hinta tältä sivulta.

Alpakka eli uushopea

Kuparista ja nikkelistä (myös sinkkiä käytetty) tehty metalliseos. Hopeaa suuresti muistuttavan uushopean eli alpakan erottaa leimasta ALP (alpakka), UH (uushopea) tai NS (nysilver). Siitä on tehty erityisesti astioita, palkintoja ja ruokailuvälineitä. Pinta on hopeoitu ja se on usein kulmista kulunut puhki. Silmämääräisellä tarkastelulla hopean ja alpakan erottaminen on usein mahdotonta.

Pronssi

Kuparipitoinen metalliseos, jonka seosaineena käytetään tinaa. Pronssikoruissa ei ole pitoisuusleimoja. Valmistajien omia leimoja saattaa olla. Tarkkaan katsottuna vanhasta pronssikorusta voi löytää vihertävää hapettumaa. Myös metallin haju on erilainen ja jää sormiin. Katso pronssin hinta tältä sivulta.

Kullatut ja hopeoidut korut

Suomessa ei saa leimata kullattuja ja hopeoituja koruja. Korusta voi löytyä teksti “Double”. Ulkomailta tuoduissa koruissa voi olla esimerkiksi leima P 14 k (P = plated). Hyvin kullattua korua on kotikonstein hieman hankalaa erottaa aidosta. Paino ja oikean leiman puuttuminen kertovat aika paljon. Kultaus on usein jostain kohtaa kulunut puhki. Kullattu koru voi olla myös hopeaa.

Muut

Jos korussa on teksti “Nick Free”, se ei sisällä jalometalleja. Kullan värisestä metallista tehtyjä 18 k leimattuja jykeviä sormuksia myydään turistikohteissa ympäri Eurooppaa. Niitä ei tietenkään kannata ostaa, sillä kultaa ne eivät sisällä.